Nepsy, neuroepätyypillinen, neurovähemmistöön kuuluva – näitä sanoja kuulee nykyään usein ja hyvä niin. On tärkeää, että henkilöt, joilla on todettu jokin neuropsykiatrinen häiriö saavat tarvitsemaansa tukea ja toivon mukaan myös arkea helpottavia järjestelyjä esimerkiksi työympäristössä. Neuropsykiatrinen häiriö on aina pysyvä ominaisuus, joka ei parane tai häviä. Oireita voidaan lieventää esimerkiksi lääkityksellä ja olosuhteita muokkaamalla. Myös ratakisukeskeinen neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on helpottaa nepsy-henkilön arkea ja tukea oppimista sekä työssäjaksamista.
Lehdissä ja keskustelufoorumeilla näkee paljon juttuja henkilöistä, jotka ovat saaneet, usein pitkän prosessin jälkeen, diagnoosin ja kokevat suurta helpotusta esimerkiksi jopa läpi elämän jatkuneiden opiskelu- tai ihmissuhdevaikeuksien saatua viimein selityksen. On hienoa, että nepsy-haasteet ovat tulleet yleisesti tunnetuiksi. Samalla erilaisuuden ymmärtäminen ja moninaisuuden hyväksyminen ovat parantuneet.
Kolikon toinen puoli on se, että tuskin kukaan meistä on malttanut olla vertaamatta itseään esille tuotuihin seikkaperäisiin oirekuvauksiin. Ja todella moni meistä on myös päätynyt ainakin jonkinlaiseen kotidiagnoosiin, jos ei itselle, niin vaikka puolisolle tai lapselle. Tässä ei itse asiassa ole mitään outoa: lähes kaikilla on nepsypiirteitä, ainakin ajoittain. Taustalla voi olla huonosti nukuttuja öitä, vaikea taloustilanne, työmurheet, tai vaikka perhetilanteen aiheuttama stressi. Viime aikoina on myös paljon ADT:stä (Attention Deficit Trait), jonka oireet muistuttavat paljon ADHD:tä. ADT on kuitenkin itseaiheutettua. Esimerkiksi pyrkimys tehdä monta asiaa samaan aikaan ja toisaalta jatkuvat ulkopuolelta tulevat keskeytykset tai runsas älylaitteiden käyttö voivat olla ADT:lle altistavia asioita. Toisin kuin ADHD, ADT ei ole lääketieteellinen diagnoosi.
Mielenterveystalo.fi -sivustolla on hyviä vinkkejä ADT:stä eroon pääsemiseksi. Jos tavoitteellinen omaehtoinen itsensä kuntouttaminen tuntuu haastavalta, hyvän avun voi saada myös ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Ratkaisukeskeinen nepsyvalmennus ei koskaan tarkoita toistettavaa, valmista ohjelmaa, vaan valmennuksen sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. ADTstä on valmennuksen myötä mahdollista päästä kokonaan eroon. Neuropsykiatrinen häiriö taas on luonteeltaan pysyvä, mutta oireista aiheutuvaa haittaa voidaan tuntuvasti valmennuksen avulla pienentää.
